Aloitin sen Kriisipsykologia-tehtävän alusta ja sain siitä vihdoin ja viimein onnistuneen, omasta mielestäni.
Olen kirjoittanut ja kirjoittanut, enkä ole ollut tyytyväinen.. ja stressi on kasvanut kyseisen kotitentin takia. Nyt kuitenkin aloitin aivan alusta ja olen kirjoittanut puoli yhdestätoista asti ja nyt se on jo valmis.
Noin 2000 sanaa ja se saa rittää!
Minulla oli vaikeuksia, koska en halunnut siitä liian henkilökohtaista, mutta sitten päätin että eihän sillä ole väliä vaikka olisikin henkilökohtainen.
Ainut on se että työni arvostellaan, ja jos saan siitä huonon arvosanan, niin silloin harmittaa, että olen kirjoittanut henkilökohtaista. Tästä tehtävästä tuli kuitenkin nyt niin hyvä, että pakko saada vähintään 3 :)
ja eväät mukana
Poika pääsi vihdoin ja viimein päiväkotiin. 2 viikkoa oltiin kotona sairastellessa.
Vein hänet pyörällä sinnikkäästi, vaikka lunta oli noin 10 cm tiellä.. poika vaan istui tyytyväisenä kyydissä, kun minä kiljuin kuin hullu koko matkan, koska meinasin kaatua.. Poika on jo niin tottunut hömppä-äitiinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti