perjantai 3. elokuuta 2012

Eiliset ajatukset, tuli yhteen sekavaan uneen

Huomenta!
Näin viime yönä ahdistavaa unta, jälleen kerran.
Yksi syy, siihen miksi pyrin aina selvittämään ja kohtaamaan ongelmat ja erimielisyydet, on se että, ne asiat tulee uniini, niin kauan kunnes teen asioille jotain!
Onko tämä hyvä vai huono juttu?
Hyvää tässä on se että, harvoin jätän asioita selvittämättä, koska öisin huomaan mitkä asiat vaivaa ja ne vaikuttavat myös yöuneni laatuun!
Huonoa on taas se että, aina ei jaksaisi tehdä kärpäsestä härkästä, eli tietyt asiat tuntuu pieniltä ja haluisin vaan antaa olla. En haluaisi olla se hankala tyyppi,joka kyseenalaistaa pienimmänkin asian. Miten ollakaan,minun mieleni ei vaan tomi niin! Olen kait niin tunteikas ihminen että, ajatukseni ja tunteeni, haluavat aina päästä päivänvaloon.
Pikku hiljaa alan hyväksyä, tämän piirteen itsessäni.
Palaan öiseen uneeni.
Tosi elämässä, kissamme on kadonnut, noin kuukausi sitten, emmekä löydä sitä, etsinnöistä huolimatta!
Yöllä tämä palasi mieleeni, niinkuin niin monena yönä aikaisemmin. Yleensä näen unta siitä että, kissamme istuu terassilla aamulla, kun heräämme ja tunnen helpotuksen koko kropassani!
Viime yönä uni näytti "hieman" erilaiselta.
Tämä on siis uni:
"Aluksi näin Kisumme näköisen kissan, pellolla yöllä.
Huomasin että, se ei ollutkaan meidän kissamme. Sitten näin toisen kissan ja huomasin että, tämä on meidän kissa. Se tuli lähemmäs ja olikin yhtäkkiä ihan eri kissa. Kissoja vilisi koko pellolla.
Päätimme lähteä autolla etsimään Kisua ja huomasimme että, meidän toinen kissa lähti automme perään.
Liikenne oli hirveä, vaikka oli yö ja toinen kissamme juoksenteli tien yli ja näin että, se jäi auton alle. Sitten kuului hirveä kiljaisu ja eläimen/ihmisen itkua ja tunne oli ihan kauhea, kun tajusin että kissamme itki kipua. Käännyimme autolla takaisin, pelastamaan kissaamme ja yhtäkkiä huomasin että, ojassa makasikin meidän poikamme!!"
Hyi kauheaa!
Näin siinä käy, kun iltaisin kirjoittelee kaahareista ja oman lapsen menettämisen pelosta. Samalla oman kissan katoaminen, mielessä.
Uneni ovat aina tosi todentuntuisia ja usein herään unessa ja ajattelen että, "onneksi se oli vaan uni" ja sitten ajattelen kaikkea aivan selvästi, käyn untani läpi ja pohdin sitä. Yks kaks, herään ja huomaan että, tämäkin oli vielä unta!
Scary!
Olen kuin, kauhuelokuvassa öisin, itse päähenkilön roolissa!
Nyt koitan unohtaa, öiset seikkailuni ja keskittyä olennaiseen



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti