Meidän poika oli niin vauvan pyöreä, vielä puoli vuotta sitten!
Aika menee liian nopeaa ja poikamme kasvaa sellaista vauhtia että, ei itse ehdi henkisellä tasolla mukaan! Kohta hän on jo isin poika ja äidin jutut ei enää kiinnosta :/ onneksi vielä, äiti on kaikki kaikes <3
Oi että, kun olisi ihanaa, saada vielä toinen lapsi.. mutta samalla tuntuu että, minusta ei ole siihen tällä hetkellä!
Annoin kaikkeni ja vielä enemmän pojallemme ja unohdin itseni siinä samalla. Vasta nyt olen saamassa omaa itseäni takaisin ja yöuneni ovat palanneet, parin vuoden tauon jälkeen.
En kadu mitään, mistä olen luopunut poikamme takia.. voin vain olla itsestäni ylpeä ja pystyn ajattelemaan että, olen ollut/olen todella hyvä äiti.
Tuntuu vaan että, nyt haluan keskittyä kouluun,mihkä pääsin ja siihen että, en ole niin väsynyt enää!
Samalla tuntuu että, olisi ihana tehdä veli tai sisko pojallemme.. hän katsoo niin ihaillen naapurin lapsia, kun niitä on kaksi.
Minä olen kyllä, todella onnellinen ja iloinen kaikesta mitä, minun elämässäni on ja tapahtuu täällä hetkellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti